PO-PO-PO-POING POING

Kuntoutus on edennyt siihen malliin, että reilu kuukausi sitten ohjelmaan otettiin hypyt. Aluksi kokeiltiin trampalla (joka jälkeenpäin ajateltuna ei ehkä sittenkään ollut ihan niin turvallinen vaihtoehto kuin sillä hetkellä ajattelin :D ) ja kun homma onnistui, niin sitten kovalla alustalla. Jalka ei vieläkään kestä kovia tärähdyksiä eikä ponnistusvoimaa ole nimeksikään.

Alkuun lähdettiin tasajalkaa haarakyykkyyn hyppäämällä, koska jalka otti aikas makosasti nokkiinsa, jos en ylös noustessa hypännyt tasaan. Parin viikon harjoittelun jälkeen (2-3x vkossa) jalat nousi jo huomattavasti korkeammalle maasta. Koko pomppuharjoittelujakson pidin vapata ns. normaaleista salilla tehtävistä jalkajumpista ja harjoitin vain hyppyvoimaa sekä pakaroiden lihaksia kumppariliikkeillä. Mutta yhden jalan ponnistusvoima ei kyllä kasvanut mihinkään :/ Kokeilut aiheutti itkunsekaisen naurukohtauksen. Säälittävää räpiköintiä.

Nytpä sitten edellisellä fyssarikäynnillä Nina kehitteli mulle liikepankin, jolla saataisiin ponnistusvoimaa kehitettyä etenkin pohkeeseen. Pohkeen treenaaminen on aiheuttanut mulle hampaiden kiristystä: välillä pohjenousut sujuvat kuin vettä vaan ilman tukea, kun taas seuraavana päivänä kantapää ei inahdakaan maasta tai sitten alan heti kaatua. Samalla aloin taas treenata jalkoja salilla niin kovilla tehoilla, kun se nykyisin voimin on mahdollista.

Ja kas kummaa: se toimii! En nyt sano, että jalassa vieläkään ponnua olisi, mutta pystyn ponnistamaan itseni ilmaan jalalla (kyllä, senttikin lasketaan!). Räpiköintiä se on vieläkin, mutta vaikuttaa huomattavasti toimintakykyyn. Kuvittelin jo käveleväni suht hyvin, mutta nyt olen saanut paljon kommentteja, kun kävely sujuu niin hienosti! Niin sitä ilmeisesti itse tottuu siihen ontumiseen ja huojumiseen... Suurin osuus on kyllä varmasti ollut voimien ja lihasmassan palautumisella salitreenin kautta. Kun lopulta sain selätettyä tankokammon valakyykyssä ja uskallan laittaa siihen jo painoa, niin voima on kehittynyt silmissä! Tämä siitä huolimatta, että en vielä voi (enkä kyllä varmasti jaksaisikaan :D ) käyttää kovinkaan suuria painoja jalan luutumattomuuden takia. Askelkyykky ei myöskään onnistu, koska polvi jostain syystä kipeytyy siitä. Sen sijaan teen bulgarialaista, joka tosin on mun mielestä huomattavasti inhottavampi liike; vetää niin hapoille :P Tässäkin jouduin aluksi pitämään seinästä tukea eikä lisäpainoista ollut tietoakaan, mutta eilen tein jo kympin käsipainot käsissä!

Tällainen volyymipainotteinen setti on nyt käytössä jalkatreeneissä:

valakyykky 3x15, 3x8-10

etukyykky 4x8-10

SJMV kp 3x10-12

bulgarialainen kp 3x8-10

pohjenousu yhdellä jalalla 3x max (8-10)

takareisirullaus pallolla 3xmax (8-12)

Kyllä sen näkee naamasta, kun treeni maistuu!!

Näillä sitten jatketaan nyt seuraavaan röntgeniin asti, ja toivotaan parasta. Heinäkuun vikalla viikolla tulee tuomio luutumisasteesta ja saan tietoa tulevasta. Eniten mietityttää se, lähdetäänkö jalkaa taas leikkaamaan syksyllä. Luutumisesta en ole enää niin kovin huolissani ja olen sen suhteen toiveikas, koska jatkuvat kivut ovat helpottaneet. Pystyinpä jopa kävelemään reippaaseen tahtiin kahden tunnin lenkin sunnuntaina! Jaksoin kävellä kymmenen kilsaa, jee!!